Lapset selleissä

Yksi käsittämättömistä ilmiöistä miehitetyllä Länsirannalla on lasten pidätykset ja pitkäaikainen pitäminen vankilassa. Israel on allekirjoittanut ja ratifioinut YKn lasten oikeuksien sopimuksen, jota se ei kuitenkaan pyrikkään toteuttamaan. UNICEF arvioi tilannetta seuraavasti "Palestiinalaisten lasten väärin kohtelu Israelin armeijan pidätyksissä on laajaa, systemaattista ja institutionalisoitua."  

Lapsia pidätetään erilaisissa tilanteissa ja eri syistä, mutta varsin yleinen syy on kivien heittely kohti sotilaita tai heidän panssaroituja ajoneuvojaan. Pikkupojat saattavat joutua virumaan vankilassa viikkoja / kuukausia jopa vuosia heitettyään kiviä panssaroituja sotilasajoneuvoja ja niissä olevia suojaliivein ja kiväärien varustautuneita sotilaita kohti. 

UNICEF  selvitti lasten pidätyksiä ja heidän kohteluaan miehitetyllä Länsirannalla julkaisi viime maaliskuussa raportin "UNICEF occupied Palestinian Children in Military Detention Observations and Recommendations.

http://www.unicef.org/oPt/UNICEF_oPt_Children_in_Israeli_Military_Detention_Observations_and_Recommendations_-_6_March_2013.pdf

Israel noudattaa palestiinalaisiin miehitelyllä alueella sotilaslakia ja sen mukaisesti myös asetetaan tuomittavien ikärajat: 12 vuotiaasta ylöspäin lapset ovat tuomittavissa, 12-13 nuorisoa, 14-15 nuoria aikuisia, 16 ylöspäin aikuisia. Käytäntö on vastoin Israelin allekirjoittamaa lasten oikeuksien sopimusta, joka määrittelee lapseksi alle 18 vuotiaat samoin kuin Israelin siviililaki.  

Kivien heittely on useimmin asetettu syyte ja siitä voi saada jopa 10 vuoden tuomion. Nuorten enimmäisrangaistus on 6kk, nuorten aikuisten enimmäisrangaistus on 12kk, mutta jos rikkeen enimmäistuomio on yli 5 vuotta voidaan heitäkin tuomita sen mukaan, elikä kivien heittelystä 14 vuotias voi saada 10 vuoden tuomion. 

Pidätettäessä lapset useimmiten pistetään käsirautoihin tai sidotaan nippusitellä ja silmät sidotaan. Pidätyksiä tapahtuu myös paljon öisin, niin että sotilaat rynnistävät yöllä kotiin ja pidättävät lapsen, jonka epäillään syyllistyneen kivien paiskomiseen.

Oikeuskäsittelyjä lykätään viikosta toiseen, joskus myös siksi, että tuomittavan ikä ylittää ikärajan, jolloin tuomiota luettaessa ei huomioida tapahtuman aikana ollutta ikää vaan tuomion julistamisen ajankohdan mukainen ikä.

Israelilainen B'Tselem ihmisoikeusjärjestö on koonnut tilastoa lasten pidätyksistä. Lokakuun 2013 lopussa 159 alaikäistä oli pidätettynä Israelin vankiloissa miehitetyllä Länsirannalla ja 22 oli kansainvälisen oikeuden vastaisesti siirretty Israelin vankiloihin.(www.btselem.org/statistics/minors_in_custody)

ADDAMEER  (Prisoner Support and Human Rights Organisation) seuraa lapsien ja nuorten pidätystilannetta tiedottaa ja antaa tukea perheille. (www.addameer.org)www.addameer.org

Lampaiden paimentaminen voi johtaa vankeuteen, jos siirtokuntalaiset tulevat ahdistelemaan paimenia lampaineen

Marraskuun 25. päivä meidät hälytettiin Birinin kylään, jossa kaksi paimenpoikaa Mohamad Said and Mahmud Saud oli pidätetty pari päivää aiemmin. Pojat olivat olleet paimentamassa lampaita kylän edustan laaksossa, jonka lähistöllä on myös Penny Hever  siirtokunta. Siirtokuntalaiset olivat tulleet ajamaan poikia pois laidunmailta sotilaiden kanssa sillä seurauksella, että pojat pidätettiin ja vietiin Oferin sotilasvankilaan.  Oikeuskäsittelyä on nyt lykätty kaksi kertaa, vanhemmat olivat matkanneet n. kolmen tunnin matkan Oferiin, mutta mitään oikeuskäsittelyä ole ollut, toisella kertaa vanhemmat sentään lyhyesti onnistuivat  tapaamaan poikia. Seuraava oikeuskäsittelypäivä on 15. tammikuuta 2014 Toivotaan, että silloin oikeus todella istuu ja Pelastakaa Lapset järjestön juristi puolustaa poikia tehokkaasti.

Feda, Samira ja Jahiya kotikylässään vankilakokemustensa jälkeen

Toinen lasten pidätystapaus, jonka henkilökohtasesti olen nähnyt, oli väkivallattomassa Access to Land tapahtumassa. Marraskuun 23. päivänä lauantain tapahtumassa palestiinalaiset menivät sukunsa maille ja siirtokuntalaiset tulivat väkivalloin estämään heidän etenemistä sillä seurauksella, että 17 palestiinalaista pidätettiin.  Aikuisten mukana pidätettiin myös kolme alaikäistä, kaksi tyttöä ja yksi poika. Tapasin heidät kun he olivat vapautuneet 3 päivän vankeudestaan. Pidätettäessä heidän silmänsä oli peitettty ja kädet sidottu. Tyttöjä Samiraa (16) ja Fedaa (15) oli pidetty samassa sellissä 14 naisen kanssa Israelin puolella olevassa vankilassa (laitonta kansainvälisen oikeuden mukaan) ja  poika Jahiya  (14,5) oli Oferin vankilan sellissä yksinään. Heidät vapautettiin 1000 Shekelin (n.200€) per henkilö lunnaita vastaan. Heidän myös edellytettiin allekirjoittavan Hebrean kielinen paperi, jota he eivät ymmärtäneet. Pidätys ja kolmen päivän vankeus ei kuitenkaan lannistanut nuoria vaan olen tavannut Fedan ja Jahiyan saman pellon ääressä lauantaisin pidettävissä acces-to-land tapahtumissa myöhemminkin.

Sitä tuntee itsensä varsin avuttomaksi kun vangittujen poikien isoäiti tosi anovalla katseella pyytää "auttakaa meitä saamaan pojat pois vankilasta" ja tietää ettei muuta voi tehdä kuin antaa puhelinnumeron järjestöön, joka voi tarjota lakiapua. Toista kuukautta on kulunut ja pojat ovat edelleen vankilassa. 

EAPPI-vapaaehtoisten esittämät mielipiteet ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta lähettävän tahon (Kirkon Ulkomaanapu) mielipidettä.

Välitilassa puristuksissa

Joulunalusmyrskyn aikaan Mahmud Abu Qbeitan lammassuoja romahti lumen painosta ja lampaat olivat vaarassa menehtyä tuulessa ja tuiskussa. Hänen sukulaismiehensä oli tulossa auttaamaan lampaiden pelastamisessa, mutta sukulaisen oli tultava Israelin tarkastuspisteen kautta As Seeferin kylään, eivätkä rajasotilaat päästäneet häntä Mahmudin tilalle. Myrskyn aikana Mahmudilta kuoli neljä lammasta karitsoineen. Myös nukkumatilana käytetty teltta vaurioitui, niin että kaikki sänkyvaatteet jne kastuivat.

Punainen ja musta raitaviiva
näyttävät syvälle Palestiinaan
rakenettua aitaa. As Seefer keskellä

Mahmud asuu As Seeferin kylässä, joka sijaitsee hyvin lähellä vuoden 1949 rajaa (vihreää linjaa) niin sanotulla Seam Zonella. Seam Zonet syntyivät kun Israel  alkoi rakentaa muuria / aitaa miehittämänsä  Palestiinan ympärille. Israel ei kuitenkaan rakentanut muuria ja aitoja pitkin vuoden 1949 vihreää linjaa vaan monin paikoin syvälle Palestiinan alueelle, linjojen välissä olevaa aluetta kutsutaan Seam Zoneksi. Tällöin kyliä ja maanviljelysmaita jäi näiden kahden linjan väliin. Alueella asuvien ihmisten liikkumisoikeuksia ja maiden omistajien viljelymahdollisuuksia rajoitetaan monin tavoin. 

Kansainvälinen Tuomioistuin (ICT) totesi vuonna 2004 muurin olevan kansainvälisen oikeuden vastainen ja sen  rikkovan Palestiinalaisten oikeuksia. UNOCHAn Barrier Update vuodelta 2011 kertoo noin 6500 Palestiinalaisen asuvan Seam Zonella. OCHAn raportin kartoista myös näkyy miten syvälle Palestiinaan muuria ja aitoja rakennetaan ja miten monin tavoin se vaikeuttaa Palestiinalaisten   elämää ja maanviljelyksen harjoittamista.

http://www.ochaopt.org/documents/ocha_opt_barrier_update_july_2011_english.pdf

As Seeferin kylän asukkaiden  elämä Seam Zonella on monin tavoin rajoitettua. Kylä on linjojen välissä ja Check Point eristää kyläläiset palestiinalaisista sukulaisista, ystävistä ja palveluista. Kylän vieressä on Mezadot Yehudan siirtokunta, jonka synagooka hallitsee maisemaa kylän yläpuolella. As Seeferin yli 16 vuotiaiden asukkaiden tulee anoa jatkuvaa oleskelulupaa kolmen kuukauden välein kaikkien palestiinalaisten Zeam Zonen asukkaiden tavoin. Asukkaat voivat kyllä kulkea jalan Check Pointin läpi ja sotilaat tarkistavat oleskeluluvat  ja tekevät "turvatarkastuksen" mitä joskus joutuu odottamaan pitkäänkin. Asukkaiden ei sallita ajaa portin läpi traktorilla, joten eläinten ruokatarpeiden yms kuljettaminen on hankalaa.  Perheiden sukulaiset ja ystävät voivat vierailla kylässä vain erityisluvalla, jonka saanti on hankalaa ja harvinaista. Näin tarvittaessa eivät sukulaiset pääse apuun edes lumimyrskyn koetellessa.

Lapset kulkevat kouluun tarkastusportin läpi ja ainakin isoimmat pojat joutuvat aina tarkistukseen. Myös lapsia ajoittain odotutetaan portilla. Koulu on lähellä, mutta tarkastuspiste tuo koulumatkaan ennakoimattoman viiveen. EAPPI ryhmä käy kerran viikossa saattamassa lapsia tarkastuspisteen läpi osoittaaksemme, että sotilaiden käyttäytymistä tarkkaillaan. Yleensä silloin läpimeno sujuu ilman suurempia viiveitä. Lapset ovat sosiaalisesti eristettyjä, heillä ei ole mitään mahdollisuutta tuoda koulutovereita tai muita ystäviä kotiinsa. 

Beit Yatirin Check Pointin länsipuolella aidassa on aukkoja, jotta eläimet pääsevät kulkemaan rajan yli, myös kyläläiset voivat sitä kautta tulla Palestiinan puolelle traktorilla kun maasto on ajokuntoista (varsinaista tietä ei ole) Näin kyläläiset pystyvät traktorila hakemaan mm. vettä kuivalla kaudella, vaikka se ottaakin koko päivän.

Kyläläisten viljelysmaat ovat Seam Zonella. Siirtokunnan asukkaat tulevat kuitenkin usein häiritsemään niin kylväjiä kuin lammaspaimeniakin.

Mahmud esitelee sotilaiden vuosi sitten hajoittamaa saniteettitilaa.
Uuden rakentamiseen ei ole saatu lupaa. 

Kylän rakennuksista on annettu purkumääräys ja rakennuskielto. Noin vuosi sitten sotilaat purkivat 15 hengen käyttämän uuden saniteettitilan ja 300 lampaan karjasuojan ja äidin ja 8 lapsen asuttaman teltan. Kaikki uusi rakentaminen on kielletty ja sitä tarkkaillaan jatkuvasti näin lampailla oli vain väliaikainen suoja, joka sitten romahti talvimyrskyllä. 

Asuminen Seam Zonella on todellista väkivallatonta vastarintaa, joka vaatii paljon päättäväisyyttä ja uhrautumista.

EAPPI-vapaaehtoisten esittämät mielipiteet ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta lähettävän tahon (Kirkon Ulkomaanapu) mielipidettä.

Oliivipuun tuhoaminen iskee identiteettiin

Sunnuntaina 17.11.2013 saimme iltapäivällä hälytyksen, että meitä kaivataan Quawawiksen kylän lähistöllä. Olimme samalla suunnalla vierailulla, joten pääsimme nopeasti paikalle vaikkemme tarkkaan tietäneetkään mistä oli kysymys. Tieltä oliivitarhan vierestä löysimme maanviljelijän ja pari kansalaisjärjestöaktiivia. Maanviljelijä Abd Al Nabi Makhamra näytti meille kuinka hänen 3/5/10 vuotta vanhat oliivipuunsa oli edellisenä yönä katkottu ja tuhottu. Viereisellä pellolla oli isompia puita, joihin ilmeisesti tuhotyön tekijöiden työkalut eivät riittäneet. Nuorten puiden oksat oli revitty ja katkottu pienemmillä työkaluilla. Yhteensä yli 100 puuta oli tuhottu. Omistaja kertoi kuinka hän pari viikkoa sitten oli kerännyt oliivisadon puista. Tämä oli jo toinen kerta kun hänen puitaan oli tuhottu, edellisen kerran neljä vuotta sitten läheisen siirtokunnan asukas oli tavattu itse teossa puita tuhoamassa. Tällä kertaa tuhotyö tehtiin yöllä, joten tekijästä ei varsinaisesti ole tietoa. Kun odottelimme poliisin tuloa paikalle ohitse ajoi siirtokuntalainen, joka näytti keskisormea mutta myöhemmin myös nuori siirtokuntalaisnainen, joka pysähtyi ja pyysi anteeksi "emme kaikki kannata tällaista toimintaa".

Oliivipuut ja oliiviöljy on keskeinen komponentti Palestiinan taloudessa  ja noin 80.000 perhettä saa pääosan tuloistaan tai ainakin lisätuloa oliivipuista. Oliiviöljyteollisuus on 14% Palestiinan maataloustulosta.  Palestiinalaista oliiviöljyä tuotetaan myös reilun kaupan ehdoin sitä soisi tuotavan myös Suomen kauppoihin.

Oliivipuut vaativat jatkuvaa hoitoa tuottaakseen satoa. Niiden alusta kynnetään 4-5 kertaa vuodessa, kerran vuodessa puut leikataan. Käsin tehtävä oliivien keruu on vaatii paljon työtä.

Suurimmasta osasta oliiveja tehdään öljyä. Öljytuotannon jätteet syötetään lampaille tai niistä saatetaan myös puristaa brikettejä, joita käytetään polttoaineena.

Israelin miehittämällä Palestiinan länsirannalla oliivinviljelijöillä on omat lisäongelmansa. Pohjoisilla alueilla palestiinalaisten oliivilehtoja erottaa omistajistaan Israelin rakentama muuri.  Muuri on rakennettu syvälle Palestiinan alueelle ja vuoden 1948 rajan ja muurin väliin ns. Seat Zonella on paljon palestiinalaisten oliivitarhoja. Omistajat pääsevät rajoitetusti lähinnä vain oliivien keruuaikaan omille mailleen muurin taakse keräämään satoa. Puiden tuotto ei ole maksimaalinen kun puita ei ole päästy kunnolla hoitamaan. Omistajien pitää hakea lupa päästäkseen omille pelloilleen ja lupa yleensä annetaan vain omistajille ja rajoitetuksi ajaksi.

Toinen ongelma on oliivipuiden tuhoaminen, johon useimmiten syyllistyvät siirtokuntalaiset, jotka haluavat "rangaista" palestiinalaisia jostakin tai muutoin haluavat  vaikeuttaa palestiinalaisten toimeentuloa.  Oma kuriositeettinsa on vanhojen ja komeiden oliivipuiden siirtäminen juurineen siirtokunnan alueelle enemmänkin puisto/koristepuiksi.

YKn OCHAn tietojen mukaan vuonna 2012 tammi-lokakuussa siirtokuntalaiset tuhosivat yli 7500 oliivipuuta. Toiminta-alueellamme South Hebron Hills'llä on tänä vuonna tuhottu 270 puuta. Tuon alussa kuvaamani tapauksen jälkeen viime viikolla oli taas 25 puuta katkottu Havat Ma'on siirtokunnan lähistöllä.

Oliivipuiden tuhoaminen tuottaa merkittäviä taloudellisia menetyksiä palestiinalaisille. Kun juuri tuottavaksi kasvanut puu tuhotaan, uuden kasvattaminen vaatii panostuksia. Siirtokuntalaisten uhasta huolimatta palestiinalaiset istuttavat oliivipeltonsa uudelleen ja uskovat, että satoa korjaavat vielä heidän lapsenlapsenlapsensakin useassa sukupolvessa. Suotuisissa oloissa hyvin hoidettuna oliivipuut voivat elää varsin vanhoiksi, 400 vuotta on keskimääräinen ikä. Yli 1000 vuotta vanhoja puita on olemassa jopa useamman tuhatta vuotta vanhoja kuten kuvassa oleva Betlehemin lähellä Al Walajan kylässä kasvava 4-5000 vuotta vanha puu. 

Oliivipuut eivät ole palestiinalaisperheille vain talouspuita, ne ovat osa perheiden identiteettiä joka siirtyy sukupolvelta toiselle. Niinpä puiden tuhoaminen loukkaa kukkaroa syvemmältä. Mutta tuhottu puut korvataan uusilla istutuksilla. 

EAPPI-vapaaehtoisten esittämät mielipiteet ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta lähettävän tahon (Kirkon Ulkomaanapu) mielipidettä.

Kiellettyjä alueita

Minulla pitäisi olla haukan silmät ja hyvä muisti ja karttojen lukutaito, jotta osaisi vältellä kaikkia niitä paikkoja, jotka sotilaat ovat minulle parin viikon mittaan osoittaneet kielletyksi alueiksi, joille menosta minut voidaan pidättää. Sotilaat vain esittävät sateliittikartan ja siinä rajatun alueen ja ilmoittavat, että ko alue on sotilasaluetta, jolle ei ole menemistä. Viime lauantaina minulta kiellettiin kaksi aluetta toinen yllättäen kun pysähdyimme tien pieleen tarkastelemaan tuhottujen oliivipuiden jäänteitä. Sotilas marssi etteemme ja näytti kartan, jossa iso alue läheisen siirtokunnan ympäriltä oli määritelty kielletyksi sotilasalueeksi. Meillä ei ollut aikomustakaan mennä lähelle siirtokuntaa, mutta sotilaat halusivat varmistaa, että pysymme sieltä poissa.

Kiellettyä sotilasaluetta esittävä kartta

Israelin miehittämästä länsirannan alueesta 60% on luokitettu C-alueeksi, jossa on täysi Israelin hallinto. Näillä alueilla asuu noin 150 000 palestiinalaista. Näille alueille palestiinalaisille ei myönnetä rakennuslupia ja kun he rakentavat ilman lupaa he saavat rakentamiskieltoja ja hajoitusuhkia ja rakennukset tuhotaan.  Samanaikaisesti Israel rakentaa siirtokuntia, mitä miehittäjävalta ei kansainvälisen oikeuden mukaan saa   tehdä. 135 siirtokunnissa ja noin 100 "outpostissa" asuu noin 325 000 israelilaista. Siirtokunnat pyrkivät koko ajan laajentamaan alueitaan ja rakentavat ulokkeita ja outposteja ja estävät lähistön palestiinalaisia käyttämästä maitaan.

Palestiinalaisilla on usein dokumentteja maanomistuksesta ja kun Israelilaiset estävät heitä pääsemään mailleen tai antavat tuhoamismääräyksiä rakennuksista tai yksinkertaisesti tulevat katepillareineen vetämään talot sileiksi palestiinalaiset vievät asian oikeuteen. Kun oikeuslaitos joskus ei voi muuta kuin tehdä päätöksen palestiinalaisten eduksi niin siirtokuntalaiset ottavat sotilasaluekortin käyttöön. "Turvallisuusuhan" takia alue määritetään sotilasalueeksi eikä palestiinalaisia päästetä omille mailleen.

Suku ja aktivistit keräänttyvät ennen pellolle menoa

Viime lauantaina osallistuimme tapahtumaan, jossa palestiinalaisperheet yrittivät mennä omistamilleen maille.  Mitzpe Yair Magen David siirtokunnan outpost on käytännössä ottanut haltuunsa ja rakentanut A'layan suvun maille myös kasvihuoneita. A'layan suku on vienyt asian oikeuteen ja 30. kesäkuuta 2013 oikeus päätti, että maat kuuluvat perheellle ja kasvihuoneille annettiin purkumääräys. Perhe on yrittänyt päästä mailleen useamman kertaa, mutta aina sotilaat ovat tulleet estämään aikeet. Lauantaina heti kun tulimme lähelle perheen maita sotilasjeeppi ja poliisiauto ajoi viereemme ja sotilaat esittivät meille kartan väittäen aluetta sotilasalueeksi ja uhkasivat, että meidät pidätetään jos menemme mäen etelärinteelle tai sen alapuolella olevalle pellolle. Kun sotilaat keskittyivät meihin kolmisenkymmentäkymmentä suvun jäsentä kiersi mäen ja meni mailleen ja poliisi ja sotilaat perässä. Suvun väki ja jotkut israelilaisaktivistit menivät vielä yhden mäen yli kasvihuoneiden lähellä olevaan laaksoon. Siellä siirtokuntalaiset kävivät heihin käsiksi ja poliisi ja sotilaat avustivat tai katselivat vieressä ja 15 sukuun kuuluvaa palestiinalaista ja 2 israelilaisaktivistia pidätettiin, paikallisen B'Tselem järjestön aktiivi otti kuvia ja videoi tapahtumia, hänen toinen kameransa takavarikoitiin ja toinen rikottiin ja häntä hakattiin samoin kävi Ta'aysh-järjestön israelilaiselle aktivistille.

Khaled Awad A'laya takanaan Mantiqat Shi'b al Butum Outpostin kasvihuoneet

Me pysyimme meille määrätyllä alueella, joten emme pystyneet kuvaamaan tapahtumia. Väki tuli takaisin ja melko pian useimmat pidätetyt oli vapautettu. Mutta vangituiksi jäivät, 5 suvun jäsentä mm. suvun puhemies ja kaksi muuta täysi-ikäistä miestä, mutta myös 12 ja 16 vuotiaat tytöt. Miten pienet tytöt voivat niin paljon uhata päästä varpaihin asti aseistautunutta sotilaslaumaa, että tytöt pitää pidättää? Nyt kaiki pidätetyt on tietämäni mukaan vapautettu.

Sotilaat turvaavat laittoman siirtokunnan laittomasti valtaamia alueita ja oikeuden päätöksellä purettavaksi määrättyjä kasvihuoneita ja estävät maiden laillisten omistajien pääsyn alueilleen väittämällä aluetta sotilasalueeksi. Lailliset omistajat pidätetään sotilasalueelle tunkeutumisesta, samaiselle alueelle laillisia omistajia hakkaamaan tunkeutuneita siirtokuntalaisia sotilasaluerajoitus ei koske. Täällä on niin paljon kaikkea mitä ei voi ymmärtää.

Pieni poika palaamassa pellolta "yksikenkäisenä"

EAPPI-vapaaehtoisten esittämät mielipiteet ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta lähettävän tahon (Kirkon Ulkomaanapu) mielipidettä.

Sateliittikartan viesti

Olen kolmen kuukauden keikalla Palestiinassa EAPPI ohjelman ihmisoikeustarkkailijana (www.eappi.fi). Ohjelma on Kirkkojen maailmanneuvoston organisoima kansainvälinen ohjelma ja on toiminut jo toistakymmentä vuotta. EAPPIlaisia tulee useista eri maista kolmeksi    kuukaudeksi kerrallaan. Meidät sijoitetaan tiimeinä eri kohteisiin Palestiinan Länsirannalle.

Toimipisteeni on Länsiranan eteläisin osa Etelä Hebron.  Asun Yattan kaupungissa, joka on kuin isojen kylien yhteenliittymä, mutta täällä sanotaan olevan yli 100 000 asukasta. Asuinkaupunkimme on A-aluetta, joten tällä on Palestiinalaishallinto.   Työskentelemme kaupunkia ympäröivällä maaseudulla, joka on isrelilaishallinnon alaista C-aluetta. Koko Israelin miehittämä Länsirannan alueet on jaettu 3 kategoriaan. A alueet ovat kaupunkeja, joissa on Palestiinalaishallinto, B-alueila on palestiinalaisten siviilihallinto, mutta Israelilaisten poliisi-ja sotilashallinto, C-alueet ovat kokoaan israelilaisten hallitsemat. 

Meitä on Etelä Hebronissa neljän hengen tiimi, Suomen lisäksi edustettuna on Ruotsi, Kanada ja Sveitsi. Kaikki olemme jo jonkin aikaa maailmaa nähneitä. Korvaamme neljän hengen hyvin pojoismaalaisen tiimin (Norja, Ruotsi, Suomi, Uusi Seelanti)

Saimme Yattassa neljä päivää vanhan tiimin opastusta tehtäviimme ja taustakoulutusta  tilanteeseen Jerusalemissa. Nyt vanha tiimi on lähtenyt ja tiimimme on palannut Jerusalemista ja aloittelemme itsenäistä työskentelyä alueellamme. 

Tehtävistämme tärkein on turvaava läsnäolo (protective presense). Tointa-alueellamme on useita Israelin miehättämälleen Länsirannalle laittomasti rakentamia siirtokuntia, joiden asukkkaat pyrkivät usein myös laajentamaan alueitaan tai vähintäinkin häätämään läheisissä kylissä asuvat palestiinalaiset vaikeuttamalla heidän kulkemista ja maanviljelyä, ahdistelemalla lammaspaimenia jne. C-alueille palestiinalaisten on myös lähes mahdotonta saada rakennuslupia sen sijaan heidän asumuksiaan ja vedenkäräysjärjestelmiään käydään hajoittamassa. South Hebron Hills:in maanviljelysperheiden asumukset ovatkin usein isoja telttoja petonialustalla. Erilaisin syin maanviljelijöiden maita myös haltuunotetaan ja asukkaat ja viljelijät ajetaan pois mailtaan. Alueellamme on monta tapausta, jotka ovat oikeuskäsittelyssä. Useimmiten kyläläisillä on paperit hyvin pitkältä ajalta siitä, että alueet ovat kuuluneet perheelle. Kun maata on hallinneet historian saatossa niin ottomaanit, britit kuin jordanialaisetkin niin papereita on monenlaisia eikä oikeudessa ei aina oikeus voita.

Pyrimme estämään väkivaltaa olemalla läsnä ja dokumentoimalla tapahtumia.  Oliivinpoiminta-aika on juuri päättynyt ja nyt odotetaan sateita. Sateiden tultua alkaa maanmuokkaus ja monissa kylissä kyntäjät toivovat meidän tulevan mukaan pellolle. Läsnäolomme toivotaan hillitsevän siirtokuntalaisten väkivaltaisuuksia kyntäjiä kohtaan. Ajoittain myös lammaspaimenet toivovat meidän tulevan mukaasa tietyille alueille, missä siirtokuntalaisilla on tapana tulla heitä häiritsemään.

Tutustuessamme toiminta-alueeseemme kävimme tervehtimässä maanviljelijöitä  Shuweikan kylässä, jonka lähistöllä on iso siirtokunta Shim'a ja sen vieressä Outpost ( siirtokuntalaisten omavaltaisesti valtaama alue), joiden asukkaat ovat varsin agressiivisia ja väkivaltaisia. Tapasimme maanviljelijä Osama Atelin, jonka mukaan kyläläiset tarvitsisivat ulkolaisia tarkkkailijoita hillitsemään siirtokuntalaisten häirintää kun kynnöt alkavat. Kävimme katsastamassa peltoja. . Osama näytti EAPPI kenttätyöntekijälle Yamenille paperia, joka oli löytynyt hänen pelloiltaan. Paperi oli A4 kopio sateliittikartasta, jossa Osaman pellot oli punakynällä rajattu. Yamen kertoi, että se on Israelin viranomaisten tapa ilmoittaa, että maat tullaan haltuunottamaan. Mitään tekstiä ei paperissa ollut, eikä sitä oltu mitenkään henkilökohtaisesti toimitettu Osamalle vaan jätetty vain hänen mailleen. Sen katsotaan olevan ilmoitus haltuunotosta, johon omistajan tulisi olla varautunut. Osamalla oli paperit maittensa omistuksesta jne. Yamal antoi hänelle ohjeita mistä saisi lakiapua, kun hän alkaa puolustaa oikeuttaan maahansa. 

Jatkoimme matkaa ja Osama jäi pihalleen soittamaan juristille. Pois ajaessa mietimme miltä tuntuu maanviljelijästä, joka juuri on saanut tietää, että hänen maansa aiotaan ottaa haltuu. Tulemme suraamaan tilanneetta

EAPPI-vapaaehtoisten esittämät mielipiteet ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta lähettävän tahon (Kirkon Ulkomaanapu) mielipidettä.